Mökkikauden avajaiset

Ensimmäiset helteiset mökkipäivät takana! Ihanaa, kun on vihreää ja linnut laulavat kilpaa. Leo oli niin innoissaan kaikista hajuista ja luonnonäänistä, että se mennä touhotti kaiken aikaa. Heräsimme molempina öinä siihen, että ovi oli avattu ja hra Leijonamieli oli hiipinyt omille teilleen. Mökin takaa myyräjahdista se sitten löytyi.

Siitepölyä riitti niin paljon, että Päijänne oli muuttunut Keltaiseksi mereksi. En muista, että ikinä sitä olisi ollut näin paljon. Sääliksi käy kyllä siitepölyallergikkoja...

Sanni livahti heti järveen ja erään kuononpääkin oli saanut osansa. Yritimme varjella Leoa, kun sillä on muutenkin taipumusta punoittaviin tassunpohjiin.

Tuuli hoiti hetkeksi koko lautan tiehensä, mutta pölyt kasaantuivat sunnuntaina takaisin.

Mitä mein järvelle on oikein tapahtunut?

Sanni haikeana rannalla, kun kiellettiin uiminen.

Lauantaina jaksoimme tehdä tosi kivan lenkin kirkolla. Tie vei läpi perinnemaisemien ja lammaslaidunten (lampaita ei kyllä nähty) ja päättyi Päijänteen rantaan, jossa oli siitepölystä vapaata kirkasta vettä. Koirat kävivät polskimassa ennen paluumatkaa.

Lenkin päätteeksi menimme laivarantaan syömään ja jätskille. Tosi hienosti malttoi Leokin makoilla varjossa terassilla ruokailun ajan. Se toivotti kaikki asiakkaat hännällään tervetulleeksi ja onnistui kalastelemaan muutamat rapsutukset. Kaikki reippaat ulkoilijat saivat jälkkärijätskit.

Nauratti kyllä, kun Sannin kuppi ja koko koira kiilteli puhtauttaan ja Leolla jätskiä oli kauluksessa, tassuissa ja makuualustassa. Se myös luuli, että kippokin kuuluu syödä. Ne lapset...