lauantai 29. marraskuuta 2014

Leo pieni liitäjä (videoita)

Ollaan aloiteltu erilaisten ohjauskuvioiden harjoittelu. Käytetään pääsääntöisesti 1-2 estettä, johon voi lisätä suoraan putkeen irtoamisen lisäpalkaksi. Emme osaa vielä valssia, takaaleikkausta tai muita perusasioita. Takaakierron Leo on oppinut jo pikkupentuna ihan muualla kuin agilitykentällä, joten se löytyi esteillä kuin itsestään. Meidän ensimmäinen opittu ohjaus oli rystyheitto, jota en ole itse aiemmin ikinä käyttänyt. Huomasin vaan, että Leo lukee sitä tosi hyvin. Siitä sitten lähdettiin opettelemaan tavallista pakkovalssia, ensin yhdellä ja lopuksi kahdella hyppyesteellä. Vaikeus oli aluksi siinä, että Leo kiersi kokonaan toisen linjassa olevan esteen, mutta tajusi sitten, että sekin pitää suorittaa siivekkeiden välistä menemällä.




Sitten se toimi toisinkin päin...



Leolla on hyvä pohja rakennettu itsenäiseen etenemiseen esteeltä esteelle ja leikinvarjolla on koko pentuikä opeteltu lukemaan ohjausmerkkejä ihan kotioloissa, joten nyt niiden vieminen agility-ympäristöön on älyttömän kivaa! Kokeilin ensimmäistä kertaa, voinko lähettää sen selkäni taakse ja kyllähän se hieno pieni mies esteen löysi! Ja luki seuraavankin oikein sujuvasti. :D Tumpelo ohjaaja ei tätä osannut huomioida ja saatiin hauska kotivideo.



Nyt tässä kohtaa olisi pitänyt käydä viemässä lelu valmiiksi putken päähän, mutta se jäi tekemättä.

Leossa on kaikki, mitä hyvältä agilitykoiralta voi toivoa. Sillä on palava halu tehdä, se lukee hyvin ohjausta ja on nopea ja ketterä. Varmasti opitaan vielä toimimaan hyvin yhteen radalla. Kaikkein tärkeintä on tietenkin terveys, joten kuvauksia odotetaan kovasti.



keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Kaamostreenit

Sain viestin töistä palatessani, että treenit kutsuvat toisella puolen kaupunkia valaistulla parkkipaikalla. Mitäpä siinä harrastuksilleen omistautunut koiraihminen voi muutakaan, kuin pakata treenikassiin kaiken tarvittavan, heittää koirat autoon ja lähteä? Leolle oli ideana ottaa ilmaisutreeni, joten rullien lisäksi piti pakata hirveä kasa palkkarasioita ruoalla täytettynä. Se olikin haastavaa. Vaikka olen ostanut paikallisen S-marketin pakasterasiahyllyn tyhjäksi, löytyy kotoa aina vain pilalle pureksittuja rasioita. Ihme juttu...
Sitten me lähdettiin. 

Puhtaasti kuvituskuva, joka on otettu viime kesänä. Mutta niin ajankohtainen! Noin Leo katseli treenit tänäänkin kuskin paikalta. (Seuraava auto on farmari ja siellä on häkki!)

Viime ilmaisutreenistä oli mennyt luvattoman pitkään, joten ei ollut aavistustakaan, mitä on luvassa. Oman lisän toi kunnon häiriö: autoja, perheitä, lenkkeileviä koiria ja vieressä lumetettu latu hiihtäjineen! Leohan viime talvena oli aivan kierroksilla hiihtäjistä ja jäi silloin siedätyshoito tekemättä omaa laiskuutta. Ensimmäiselle maalimiehelle lähetystä emmin, koska Leo näytti lukitsevan katseellaan maalimiehen takana hiihtävän miehen, joka suksi ees taas. Odotettiin, kunnes hän hävisi näkyvistä ja lähetin vasta sitten. Maa oli märkä ja liukas ja olin positiivisesti yllättynyt, että minun hieno-pylly-collie pystyi siinä istumaan. ;) Leo muisti kuin muistikin, mitä hakukoiran kuuluu tehdä ja todella nätisti toi ilman apuja rullan! Se tarjosi suoraan rulla suussa sivulle tuloa, joka oli oikein hyvä. Tehtiin viisi ilmaisua keskilinjaa edeten ja vuorotellen eri puolille lähettäen. Sillä on kauhea kiire näytölle, niin kuin pitääkin olla, mistä johtuen se turhan nopeasti pyrki pudottamaan rullan, kun ojensin käden sitä kohti. Tähän pitää nyt itse kiinnittää huomiota, että luovutus on rauhallinen. Hieno juttu, että tuo rullan loppuun asti, vaikka en nytkään palkannut rullan tuomisesta. 

Treeniporukkaan oli myös ilmestynyt minulle uusi tuttavuus, jolla on sopivasti koira samassa vaiheessa kuin Leo. Sovittiin yhteiseksi projektiksi, että näille junnuille treenataan hyvä ilmaisu talven aikana. Molemmat myös toivotaan perusasentoon häiriötreeniä, joten voimme siinäkin auttaa toisiamme. Leo on hyvin edistynyt siinä, että perusasennon kontaktissa on kestoa ja ei häiriinny esim. käden heiluttelussa sivulla. Nyt vaan treenataan samaa vielä häiriössä ja päästään ehkä joskus vielä liikkeellekin. :D 

Viime sunnuntaina teimme metsässä tallaamattomalla alueella nenänkäyttö harjoituksen valmiilla maalimiehellä. Tuuli oli olematon, mutta ilmeisesti joku pieni vire hajun toi, koska nyt herra käytti nenäänsä ja löysi hyvin maalimiehet. Myös ensi viikonloppuna olisi tarkoitus mennä metsään, kun se vielä lumitilanteen puoleen on mahdollista.

Sanni oli tänään mukana treeneissä ja tein lopuksi ihan omia juttuja sen kanssa. Tehtiin melko pitkä seuraamiskaavio ja se on kyllä niin ihana! Vaikka mitä tapahtuu ympärillä, ei kontakti putoa. Sitä ei myöskään haitannut märkä ja jäinen asfaltti, vaan teki tosi tarkat kaukot. Hain molemmille koirille tokotreeniryhmä paikkaa talveksi lämmitettyyn halliin. Toivottavasti päästään!

Ps. Eka vuoro varattu koirakylpylästä reilun viikon päähän!
 

lauantai 22. marraskuuta 2014

Kuulumisia

Mitään maata mullistavaa meille ei ole tapahtunut, mutta ajattelin päivitellä molempien koirien kuulumisia. Pimeys ja työt on sellainen yhdistelmä, että jää helposti harrastelut vähemmälle. Onneksi on nuo koirat, niin tulee joka päivä lenkkeiltyä ja muutenkin lähdettyä jonnekin iltaisin! Investoin uusiin heijastinliiveihin sekä koirille, että itselle, joten ollaan edes tää pimeä aika näyttävän näköisiä. :)

Sanni on ollut kuin pikkukakara. Se on joka vuosi yhtä iloinen lumesta. Siellä painellaan, piehtaroidaan ja jahdataan lumipalloja. Ollaan tehty omalla pihalla lenkille lähdön yhteydessä välillä aina muutama tokoliike. Tällä hetkellä ruutu ja luoksetulon pysäytykset tuntuvat eniten olevan tuuripeliä onnistumisen suhteen. Tunnari ja kaukot taas ovat selvästi parantuneet. Ne vaan vaatisivat säännöllistä treenausta. Toivottavasti saadaan porukalla hommattua hallivuoro tokoiluun talveksi. Agilityä ollaan treenailtu periaatteella joka toinen viikko hyppytekniikkaa ja joka toinen viikko ratatreenit. Kivaa on ollut ja tykätään tosi paljon mein ryhmästä. Tuo harjoitusmäärä on kisaamista ajatellen täysin riittämätön. Siellä Sanni on vielä enemmän kierroksilla kuin treeneissä, joten tuntuma sen ohjaukseen on aika hukassa. 
Tässä on pe tehty treeni. Teimme tuon radan toista kertaa. Rata alkaa numerosta 21.



 Tuntui kyllä itsellä liikkuminen tosi tahmealta ja liikaa taas jäin ihmettelemään paikoilleni. Sanni on lähdössä tosi huonossa linjassa ja lopun valssi on myöhässä. Mutta kaikista puutteista huolimatta Sanni pääsi virheittä maaliin. (Namialusta puomin lopussa saattoi hiukan auttaa asia...) Alla on toinen versio lopetuksesta.





Leo on "jalostanut" piehtaroimisharrastustaan. Aiemmin se pysytteli kaikissa epämääräisissä sontakasoissa ja raadoissa, mutta on nyt lisännyt repertuaariin hikiset treenivaatteet ja yllätinpä sen myös köllimästä tien pientareelle heitetyn oluttölkin päältä. Nice! Muutakin se on puuhaillut. Kävimme Jyväskylän KV-näyttelyissä, jossa herraa ei kyllä pätkääkään huvittanut esiintyä. Yksilöarvostelun aikana sen seisominen oli karmeaa epämääräistä kenotusta, eikä se ollut millään herkulla lahjottavissa. Tuomari oli tosi kiva ja ystävällinen setä. Arvostelu meni näin: 

"Medium size, excellent balance. Excellent ears. Needs stronger muzle and underjaw. Good skull and excellent neck. Topline needs to be stronger. Very good bones, good long ribcage, still needs to develop in body, steep croup, good angulations in the knee, straight shoulders, flat feet, moves quite well from side, needs to be stronger infront. Shows well. Needs more time to develop." EH JUK 2. Epäilen vahvasti, että Leon venkoilulla oli osuutta kommentteihin selkälinjasta, liitteistä jaloista ja liikkeistä. Mutta totta on, ettei se kovin kehittynyt ole ikäisekseen. Kivaa oli nähdä muita Koiruuksia, kasvattajaa ja shoppailla.

Kuva Anni Rask.

Leo on päässyt vain kerran hakutreeneihin. Silloin se treenasikin itseään ns. koko rahan edestä. Se oli aivan ylikierroksilla, kun tajusi päässeensä hakumetsään. Kiskoi ja vikisi. Kun lähetin ensimmäiselle maalimiehelle, se ryöstäytyi käsistä ja risteili koko alueen ja vielä puolet ylimääräistäkin. :D Etsi selvästi juoksentamalla, mutta nenä oli unohtunut avata. Onneksi sain sen lopulta haltuun, ennen kuin se löysi maalimiehen ja pystyin lähettämään uudestaan, jolloin se sai pienen avun ja juoksi suoraan perille. Seuraava pisto meni ilman mitään kommervenkkejä. Lopuksi päätettiin tehdä sille treeni, missä joutuisi käyttämään kuonoaan. Maalimies piiloutui tallaamattomalle alueelle ja itse kävelin hitaasti kohti piiloa. Tarkoitus oli laskea Leo irti, kun se saisi hajun. Leo oli vakaasti sitä mieltä, että maalimiehen on pakko olla samassa piilossa kuin edellisellä kerralla ja sitkeästi olisi kaartanut sinne. Lopulta se teki löydön jäljestämällä takakautta piilolle. Ei ihan putkeen mennyt se treeni! :D 

Leo on käynyt myös hieman agiliitelemässä. Lähinnä hyppytekniikkaa on tehty ja muutaman kerran puomin alastulon kontaktia. Sen kanssa on ollut helppo harjoitella itsenäisyyttä, kun se aktiivisesti tarjoaa toimintoja. Meillä onkin idea saada sille mahdollisimman itsenäinen esteosaaminen, jolloin pystyy itse keskittymään omaan liikkumiseen. Odotan kovasti, että saadaan Leo kuvattua vuodenvaihteessa ja päästään hyvillä mielin etenemään treeneissä. Leolla kun on ollut noita loukkaantumisia ja se on agihallissa hirveä kuumakalle, niin ei haluta ottaa mitään riskejä terveyden suhteen. Toivon todella, että voidaan jatkaa liitelyä, kun Leo on niin kovasti lajiin syttynyt ja omaa erinomaiset edellytykset tulla loistavaksi agilitycollieksi. Nähtäväksi jää, miten opin itse pysymään sen mukana, kun on niin paljon Sannia nopeampi ja kiihkeämpi tapaus.

Tokoilut on jääneet olohuonetreeneihin. Ollaan harjoiteltu perusasentoa niin, että rauhoittuu siinä ja pitää kontaktin, vaikka käsi liikkuu ja itse katsoo eteen. Lelupalkka tulee kainalosta, mikä on auttanut käden häivyttämisessä. Pian voidaan lähteä yksi askel kerrallaan liikkeelle ja toivoa, että oikea paikka pysyy ja se rentous, mitä lähdettiin etsimään. Toki pitää asennetta olla, mutta ei niin, että koko koira on päästä varpaisiin jäkittynyt ja vapisee odottaessaan käskyä. Kaukokäskyjä on harjoiteltu eteiskäytävässä ja ne on kivat. Samoin metallikapulan tuomista on pystytty harjoittelemaan samalla kun on katseltu telkkaria. Ei pimeys ihan kaikkea sentään estä! Leo kävi myös fyssarilla hierottavana ja siitä ei onneksi pahempia jumeja löytynyt.


Meidän lähelle avautui tänään uusi koirakylpylä! Lähiaikoina varataan sieltä uintivuoro ja testaan millainen paikka se on. Mitään muita suunnitelmia ei nyt ole. Leon kanssa pitäisi talvi hyödyntää ja tehdä ilmaisut kenttätreeneillä kuntoon. Pitää varmaan ostaa jonkun muun väriset rullat, kun omat on valkoiset.