Kylpylä- ja näyttelymatka Viroon

Päätimme viettää syysloman kylpylässä Narva-Joesuussa Itä-Virossa. Tarkistimme samalla näyttelykalenterin ja huomasimme, että Rakveressa oli sopivasti kotimatkan varrella näyttelyt, johon ilmosin Leon. Ei voi muuta todeta, kuin että olipa onnistunut reissu! 

Iloinen syysloma-Leo valmiina Viron valloitukseen!

Laivamatka meni hyvin, joskin aaltoja oli ihan riittävästi mennen tullen ja paineilmaovi autokannella yritti litistää Leon. Hengissä selvittiin ja matka kului rennoissa merkeissä kirjaa lukiessa Sanni kainalossa.

Tallinnassa jaloiteltiin ennen automatkaa ja mieleen muistui, miksi kävely satamasta vanhaan kaupunkiin ei ole kivaa koirien kanssa: ihan älyttömästi lasinsiruja. Tyhmät ihmiset!

Matkalla pysähdyttiin Rakveressa eläinlääkärissä hoitamassa ekinokokkoosilääkitys kuntoon. Lääkkeet  (ja päälle namit!) syöttävä eläinlääkäri oli Sannista I-H-A-N-A! Leo sen sijaan sanoi aika kovaäänisen mielipiteen siihen, että joku tulee hänen kurkkuunsa lääkkeitä tunkemaan ja namitkin olivat ihan vääränlaisia. Narva-Joesuu osoittautui todella pikkukaupungiksi ja hotelli Meresuu löytyi helposti. Oli kyllä nappiin osunut valinta koirien kanssa! Isot huoneet ja pehmeät sängyt.

Jopa käytävillä oli huomioitu hyvin koiriin sointuva tricolour- väritys. :D

Kovin monet ihmiset eivät taida ottaa koiriaan mukaan kylpylään. Sen verran paljon huomiota saatiin osaksemme... Olimme ottaneet riskin ja jättäneet häkit kotiin. Todella tyytyväinen saa olla siihen, miten hienosti koirat olivat keskenään hotellihuoneessa. Sanni on jo kokenut matkustaja ja varmaan osasi olla esimerkkinä Leolle.

Parasta hotellissa oli sijainti merenrannalla. Rantaan oli tehty kivat laudoitetut kävelypolut ja ihmisiä oli tähän aikaan vuodesta niin harvakseltaan, että koirat saivat olla vapaana. Mikäs siellä kävellessä keltaisten vaahteroiden seassa!

Yhdellä lenkillä saimme seuraa isosta uroksesta, joka oli omin päin liikenteessä. Leo otti kaiken ilon irti juoksukaverista ja Sanni vahti silmä kovana, ettei uusi tulokas kohtele Leoa liian kovakouraisesti. 

Koirat juoksivat ja painivat koko ajan. Mitä nyt Leo kaivoi varmaan toista sataa kuoppaa. Kerrankin oli riittävästi kaivelutilaa Leon tarpeisiin. ;)

Yksi Leon lukemattomista kaivannoista.

Myös illat olivat ihanaa aikaa merenrantalenkeille. Ja sen päälle porealtaassa lilluminen oli taivaallista.

Kävimme kävelyretkellä Narvassa, josta näkee suoraan joen yli Venäjän puolelle.

Leo halusi olla erilainen nuori ja kävellä kaidetta pitkin. Sen on aina saatava kiipeillä ja keikkua maanpinnan yläpuolella, kun se vaan on mahdollista. Kylpylässä oli 11 kerrosta ja lasiseinät käytävillä. Leo etsi sielläkin mahdollista reikää, josta voisi pujahtaa hillumaan yläilmoihin...

Lenkkeilyä Leon tyyliin.

Narvan linna ja koirapatsas. :)

Paluumatkalla oli tosiaan vielä odotettuna lisäohjelmana Rakveren koiranäyttelyt. Ne pidettiin keskustassa urheiluhallissa, jossa koiramäärästä johtuen oli ahdasta liikkua. Sisällä oli ainakin riittävän lämmin ja huomasin nopeasti olevani aivan ylipukeutunut. Leo oli eri meiningillä liikkeellä kuin aiemmissa näyttelyissä ja nyt sitä huvitti esiintyä! Tai sitten se halusi ilahduttaa minua nimipäiväni kunniaksi.

Tulos oli parempi, mistä olisin osannut edes haaveilla: ERI SA, PU1, VSP ja SERTI! Leon arvostelu oli myös hienoa luettavaa:

Dennis Kuzelj, Slovenia: "excellent type, beautiful head and dark eyes, very perfect ears,  long neck, well angulated, deep chest, correct bite, excellent movements".

Paras uros kehässä kaksi muutakin urosta olivat tulleet Suomesta ja näyttelyiden ROP oli niin ikään suomalainen tähti Timonan Chic Can Cherish.

Mikä parasta, näyttelyissä oli mahdollista shoppailla koiratavaraa vähän edullisemmin kuin mihin Suomessa on tottunut.

Näyttelyiden jälkeen ulkoilimme Rakveren linnoituksella ja otimme Leosta pari sertikuvaa.

Päivän loppuhuipennuksena saimme vielä viestin, että Leon äidistä Sintistä (Koiruuksien Siiri Tuuliviiri) oli tullut tottelevaisuusvalio! Ihan huippuylpeitä ollaan koko Koiruuksien porukka taitavasta Sintistä ja omistajastaan Kirsistä! 

Viimeinen yö oltiin Tallinnassa hotelli Orussa noin 10 min ajomatkan päässä satamasta. Teppo oli netistä vakoillut, että monet koiranomistajat olivat olleet tyytyväisiä tähän hotelliin.

Koirille olikin huoneessa omat kupit ja herkut sekä tassupyyhkeet odottamassa. Saatiin huone rauhallisesta päästä hotellia ja vieressä oli valtava puisto, jossa oli hyvä käydä kävelyllä. Vaikka koirista meni melko korkea lisämaksu ja huoneet olivat vähän vaatimattomat, olimme hotelliin tyytyväisiä. Henkilökunta oli tosi eläinrakasta ja oli kiva tuntea olevansa tervetullut koirankin kanssa. Ainoa miinus oli, ettei roskiksissa ollut lukkoa. Sillä aikaa kun me nautimme illallista alakerran ravintolassa, oli jompi kumpi (tai molemmat) avannut kylppärin oven ja jalalla painettavan roskikseen ja syönyt puolet Pure Natural koiranruokapötkön muovikääreistä. Milloinkohan ME opimme jotain...

Läheisessä puistossa aamulenkillä. Nähtiin reitin varrella presidentin virka-asunto(?) vartijoineen ja hieno taidemuseo. 

Nyt jaksaa sinnitellä tuon loman voimin joululomaan asti!