Sinne ja takaisin

Tätä kirjoittaessani olemme jo takaisin Suomessa, mutta ajatuksissa vielä hetken matkatunnelmissa.

NATOn Baltops 2015-sotaharjoitus voitti meidät 5-0 perjantaina. Herätys rynnäkkökiväärien ja ties minkä pommien paukkeeseen oli... noh, erilainen. Leo vähän säikkyi tai ainakin ihmetteli isompia räjähdyksiä, jotka tuntuivat itsestäkin pahalta. Tasaisesta paukkeesta ja muista kummista äänistä se ei välittänyt mitään. Sanni on totaalisen välinpitämätön kaikille äänille, joten se varmasti auttoi asiaa. Aamulenkin jälkeen melu alkoi siinä määrin jo itseä tympimään, että lähdettiin evakkoon Stenshuvuds national parkiiin. Ja onneksi lähdettiin! Löydettiin ihana pieni vaellusreitti.

Vaellusreittiin valmistautumisessa tärkeintä on tankkaus. (Mieluiten suklaaleivoksella.) Huom! Leo osaa käyttäytyä! Tässä pitäisi olla vertailukuva viime kesältä... ;)

Kiivettiin jokunen porras ja mäki...

Maisema ylhäällä oli sen arvoinen!

Ilma oli melkoisen kuuma, joten välillä huilattiin varjossa ja juotiin.

Nähtiin hirmu isoja puita.

Paluureitti kulki merenrantaa myöten.

Ja koiratkin pääsivät viilentymään.

Bad hair day?

Loppureitti mentiin viidakossa.

Ja bongattiin majakka.

Kun illansuussa kotiuduttiin, oli sota tauonnut. Alueelle odotettiin kahta valtavaa pommikonetta, mutta me onneksi ehdimme seuraavana aamuna jatkaa matkaa ennen niitä. Lähdettiin ajelemaan kohti Öölantia ja pidettiin päivälenkin ja -ruoan mittainen tauko Kalmarissa. 

Tykkäsin hirmuisesti, etenkin linnasta!

Ei tuu kutsumattomia vieraita tälle tontille.

Öölanti oli karulla tavalla kaunis. Siellä ei kauheasti ole mitään nähtävää kuin Borgholmin linnan rauniot ja Sollidenin alue, jossa on kuninkaallisten kesäpaikka. Ja onhan siellä Stora Alvaret- kalkkikivitasanko, jossa ei juuri ole kasvillisuutta, vaan aavaa silmin kantamattomiin. Kuva ei ole sieltä, mutta yhtä aavat maisemat olivat kaikkialla.

Lenkkeily oli hankalaa, kun lähes kaikki polkureitit ja tiet menivät lehmien laidunten läpi. Osassa oli varoituskylttejä, että voivat reagoida koiriin, vaikka ne olisivat hihnassa. Kauhean uteliasta sakkia ja tulivat joukolla meitä pällistelemään

 (A-P-U-A!). Ihan leppoisia olivat, mutta pidän niistä enemmän kaukaa katsottuna. Kiva kuitenkin, että niillä ainakin on hyvät olot, kun saavat käyskennellä isoilla alueilla.

Rannalla oli rakenneltu paljon kivitorneja.

Pitihän sitä koittaa!

Tuulimyllyjä oli joka puolella.

Leolta plussaa majatalolle hyvin suunnitellusta parvekkeesta!

Paras kahvila löytyi Borgholmista läheltä kuninkaallista kesänviettopaikkaa.

Tultiin Öölantiin siltaa pitkin Kalmarista, mutta mentiin poispäin lautalla Oskarshamniin. Oskarshamn on oikein viehättävä pikkukaupunki, tosin ei ehditty tutustua kuin sataman alueeseen. Olimme viimeiseksi yöksi varanneet huoneen Best Western -hotellista.

Koirat saivat molemmat omat tervetulolahjapakkaukset. Ja saatiin huone ilman naapureita omalla sisäänkäynnillä. 

Hotelli pilkottaa horisontissa.

Viimeinen ilta oli ehkä enemmän ihmisten hemmottelua. Käytiin yhdessä kuntosalilla ja saunottiin rantasaunassa, jonka vierestä löytyi uima-allas ja kuumavesiallas. Se oli kaikille hotellin asukkaille avoin, mutta oltiin ihan kahdestaan. Syötiin merenrantaterassilla ja katseltiin kyhmyjoutsenia. Aika ihanaa... <3

Koirien kanssa lenkkeiltiin rantamaisemissa.

Sannin lempipaikka! Koirien uimaranta.

Hotellin vieressä oli pitkä aallonmurtaja.

Kiva reissu, josta jäi paljon hienoja muistoja. Leo yleensä reagoi kaikkiin uusiin tai erikoisiin asioihin vatsallaan, mutta nyt ei ollut KERTAAKAAN mahaongelmia koko reissun aikana! Ilmeisen rentouttava loma siis myös nelijalkaisille. Aika vaan meni älyttömän nopeasti. Useamman viikon totaalisen treenitauon jälkeen tekee jo mieli päästä jotain tekemään. Ja onneksi kesä on vasta alussa ja paljon kivaa on edessä päin!