Terveisiä pakastimesta!

Kauheat pakkaset ovat pitäneet meidät enimmäkseen sisätiloissa, joten ihmeempiä kuulumisia ei ole jaettavaksi. Mikä parasta, patterimme kylmenivät mystisesti ja olemme kärvistelleet sisälläkin 16'c lämpötilassa. Olipahan koirilla edes jotain tekemistä, kun saivat vahtia putkimiestä. ;) Tänään saatiin lämpöä tupaan ja voi että se tuntuu ihanalta!

Toki sitä on ulkoiltu säästä riippumatta. Olen yllättynyt, miten hyvin Leo on pärjännyt kylmässä. Sen turkkihan on todella tiheä, mutta tassut, korvat ja maha aika suojattomat. Leolta ei ulkoiluintoa puutu, mutta en uskalla pitää sitä kovin kauan yli 20'c pakkasessa. Sannillakin on ollut kylmimpinä aikoina takki päällä, mutta silloin se lähinnä piehtaroi ja toivoo pääsevänsä siitä eroon. Sanni ei ikinä näytä mitään merkkejä, että sillä olisi kylmä. Ilmeisesti se ei ehdi huomata kylmyyttä, kun ei ole sekuntiakaan paikoillaan.

Leikit pitävät lämpimänä.

Leolla on ollut nyt melkolailla lepoviikko noita lyhyitä ulkoiluja lukuunottamatta. Ollaan piiloteltu nameja ja touhuttu kaikenlaista "ei niin järkevää." Ja kävihän sillä vieras: kultainennoutaja Lennu 3kk. Leikkikaveriksi siitä ei vielä ollut, koska Lennusta Leo oli kauhean pelottava. Se oli saanut ikävän kokemuksen muista koirista ja pelkää nyt kuollakseen muita koiria. Suloinen se oli ja rohkaistui vähän jo nuuhkimaan Leoa. Varmaan heistä tulee vielä kavereita.

"Miks toi ei leiki mun kaa?" Miettii Leo Lennusta.

Sannin kanssa on tehty jonkinlainen läpimurto kaukokäskyissä. Kiitos pakkaset siitä! Kun ei ole ollut oikein muutakaan tekemistä, niin on niitä sitten tehty useamman kerran. Ollaan edistytty niin, että palkka voi olla jo vaikkapa takan reunalla, kunhan Sanni tietää, että se jossain hollilla on. Vaihdot on olleet hämmästyttävän hyviä. Pitkä matka tästä vielä on saada ne koekuntoon, mutta Leo on kyllä antanut hyvää häiriötreeniä pyöriessään siinä meidän välillä ja milloin kummankin jaloissa. Sanni on siitä mahtava tyyppi, että silloin kun se tekee jotain, se sulkee kaiken muun pois eikä häiriinny mistään. Pyörähdettiin myös yhden kerran agilitytreeneissä, kun ei ollut ihan näin kylmä. Tehtiin medikorkeuksilla, kun ei ole mitään syytä ehdoin tahdoin rasittaa kylmässä. Meillä oli oikein hyvä treeni ja Sanni nipin napin pysyi nahoissaan. Sillä on takana todella pitkäksi venähtänyt tauko ja aluksi intoa oli vähän liikaakin ja se sähelsi itsensä alas puomilta ja juoksi siivekettä päin. Normi Sannia, kun on liian kauan tekemättä mitään... ;)

Yksi hyvä puoli kylmissä pakkaspäivissä on se, että ulkoilun jälkeen on ihana käpertyä takkatulen ääreen sohvalle hyvän ystävän viereen. (Miksei päällekin.)