Puolivuotias Leo-eläin

Uskomatonta, mutta meidän pieni Leo on saavuttanut puolen vuoden virstanpylväänsä! Miten aika on mennyt näin nopeasti... Toisaalta voi ihmetellä, mitä kaikkea se jo osaa, vaikka on tallustellut vasta 6 kuukautta tässä maailmassa.

Kontakti on kohdallaan (nameihin varsinkin). Kuva: Riitta Kekkonen

Nyt on hyvä hetki tehdä pieni yhteenveto, mitä Leo osaa ja missä meillä riittää eniten opeteltavaa.

Leo loistaa useimmissa arkielämän taidoissa. Se antaa todella hienosti tehdä kaikki hoitotoimenpiteet, oli kyse sitten kynsienleikkuusta tai jostain erikoisemmasta. (Nyt ollaan pesty silmiä tulehduksen takia.) Leo on myös hirmu kuuliainen. Se osaa odottaa lupaa sännätä metsään, ruokakupille ja poistua autosta. Ja se tulee heti, kun sitä kutsuu. Se on todella ennakkoluuloton reissukaveri ja on etunenässä tutkimassa uusia paikkoja. Se jää myös täysin tyytyväisenä yksin kotiin, vaikka koko muu lauma lähtisi jonnekin. 

Treenailujen suhteen tärkein tämän hetkinen tavoite on saavutettu: Leo on erittäin motivoitunut tekemään hommia, oli laji sitten mikä vain. Se syttyy silmänräpäyksessä ja ei ole kyllästyvää sorttia. Vähän sinkoilevaa sorttia se sen sijaan on ja ehtii tarjota monta asiaa, ennen kuin siltä on ensimmäistäkään ehtinyt pyytää. :D Minulla on suuret odotukset yhteistä harrastustulevaisuuttamme ajatellen.

Missä sitten on opeteltavaa? Eniten varmaan malttamisessa ja itsehillinnässä. Ikävin puoli Leossa on, että ylikuumuessaan se aika herkästi ottaa hampaat käyttöön purkaessaan turhautumistaan. Siinä suhteessa sillä on vielä oppimista, samoin kuin meilläkin, että osaamme toimia sen kanssa oikein. Leo myös reagoi Sannin käytökseen turhan voimakkaasti. Sannin ei tarvitse kuin vähän jäykistellä vastaantulevalle koiralle, kun se jo saa Leon sinkoilemaan ja haukkumaan. Kaksistaan ulkoillessa Leo on ihan mallikelpoinen. Mutta koska koirat tulevaisuudessakin useimmiten lenkitetään yhdessä, pitää ulkoilut saada sujumaan kunnolla.

Hassuja juttuja, jotka ovat Leosta tällä hetkellä kuuminta hottia: 

Saunominen. Se pitää yhä kantaa väkisin pois, jos sen lauteille erehtyy laskemaan.

Kiipeily. Mitä korkeammalle sen parempi. Laavun katto on edelleen ennätyksenä.

Parkour. Liittyy edelliseen.

Rintsikka-fetissi. Pyykkikorista ei häviä mitään muita vaatekappaleita kuin rintaliivejä. Myös puhtaita rintsikoita käydään pihistämässä pyykinkuivaustelineestä. Ne suussa sitten viiletetään ympäri taloa. :D 

Juoksuhepulit. Hauskan näköistä menoa, jos sitä vaan uskaltaa katsoa. Leosta parhainta on, jos se jollain ilveellä saa Sannin jahtaamaan itseään. Ja yleensä se nokkeloittaja jonkun keinon keksii...

Peiton sisään kaivautuminen. Miten noin vilkas epeli voi olla niin mukavuudenhaluinen? Jos sohvalle laittaa kolme tyynyä keoksi, löytyy Leo takuuvarmasti uinumasta niiden päältä.

Leo on hurmannut meidät (mukaan lukien Sannin) ihan täysin, emmekä osaa enää kuvitella elämää ilman rakasta suippokuonoamme. <3