keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Colliet ON viisaita! (Postaus sisältää aktivointivinkin.)


Hyvät uutiset viisaudesta ensin. Leolla oli ensimmäisen kerran ilmaisu mukana metsässä viikonlopun hakutreeneissä. Maalimiehet olivat melko lähellä ja selvästi esillä, koska nyt idea oli nimenomaan liittää rullan tuonti kuvioon mukaan. Ensimmäinen maalimies meni vauhdikkaasti ja super hyvin! Leo ei empinyt hetkeäkään, vaan sieppasi rullan. Se on aina saanut metsässä suoran palkan, joten tuo ylitti odotukset. Rulla tuotiin lisäksi suoraan sivulle kiepsahtaen ja malttoi pitää (hätäiseen) luovutukseen asti. Toka maalimies oli eri puolella keskilinjaa ja edellistä vähän lähempänä hankalamman maaston takia. Leo juoksi aluksi ohi, kun sen näytti olevan hankala uskoa, että maalimiehet ovat niin lähellä ja näkyvissä. Tai sitten sillä oli joku muu ajatuskatkos. Maalimies kutsui sitä ja sitten herra hoiti homman hyvin loppuun. Seuraavat kaksi maalimiestä menivät aivan nappiin! Itse suhrasin näyttöliinan laitossa luvattoman kauan joka kerran, mutta hyvin Leo malttoi odottaa. Ja meidän molempien on syytä vielä harjoitella rauhallisuutta siihen rullan luovutukseen... Onneksi treenikaverit ovat sitä varten, että muistuttavat, kun koiralla tai ohjaajalla alkaa keulimaan liikaa. Mutta kyllä oli tosi onnistuneet viimeiset treenit ennen hakuilutaukoa! :)

Ettei harrastelu olisi liian vakavaa, kokeilin vieläkö Leksa muistaa, miten pelattiin loppukesästä "koripalloa". Meidän varsinaista koria ei löytynyt, mutta ämpäri ainakin antoi kivasti pelivaraa, kun pallo oli niin pieni. Tämä on muuten sheippaamalla opetettu temppu ja on oikein hyvä aktivointivinkki koiralle, jos ei pimeänä talvi-iltana ole muuta tekemistä.




Kierompikin näyttö on saatu collie-eläimen älystä. Leo on jonkin aikaa kertonut meille tarpeistaan koputtelemalla. Jos se haluaa ulos tai ruoka-aikana ruokaa, se ei mene ovelle/keittiöön vinkumaan tai tule tökkimään meitä, kuten normaalit koirat. Se hiippailee oviaukkoon vähän syrjään suoralta katseelta ja aloittaa intensiivisen tuijotuksen ja koputtelee tassulla auki olevaa ovea tai hätätilanteessa vaikka seinää. Jos kyse on koiraportillisesta tilasta, se valitsee metallisen (auki olevan) portin, kun siitä kuuluu kovin ääni. Siinä se sitten on "anteeksi, voisinko saada huomionne" ilmeellä. Sitten heitämme sille kysymyksiä (Ulos? Ruokaa?) ja kun oikea arvaus löytyy, lähtee Leo ulko-ovelle tai keittiöön. Tuossa ei vielä mitään kieroa tai ilkeää ole, mutta yöllinen tapahtuma pisti miettimään, kuinka pitkälle koira voi laskelmoida. Herättiin Leon koputteluun. Ajattelin, ettei yöllä voi olla muuta asiaa kuin ulos pyrkiminen. Lähdin kohti ovea ja Sanni pomppasi perään, kuten aina. Leo ryntäsi niin vikkelästi kuin pääsi Sannin petiin ja käpertyi siihen nukkumaan. Leo himoitsee aina Sannin nukkumapaikkaa, vaikka itsellä on samanlainen. Sitä se varmaan haikaili, kun tuli koputtelemaan, mutta saavuttiko se päämääränsä vahingossa vai oliko sillä pedin valtaussuunnitelma mietittynä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti